Mä en oikein osaa olla yksin. Kotona kyllä tykkään olla yksikseni, mutta yksin uloslähtemisen kynnys on aivan liian suuri. Kaupassa käyntikin on liian vaikeeta yksin. Tykkään aina kun on joku jolle höpöttää niitä näitä. Mä en halua olla yksin jossain, missä on muitakin ihmisiä. En oikein tiedä mikä tollanen pelko oikein on tai siis mitä pelkään. Aika tyhmältähän tuo kuulostaa, mutta minkäs teet.
Ikävä on vieläkin. Yleensä näin yksin tulee mietittyä kaikenlaista. Suurimmaks osaks kaikkee negatiivista. Ehkä mä en vaan osaa olla yksin. Liian tuskallista olla yksin ajatusteni kanssa. Hööh, haluisin sammuttaa mun ajatukset. Menis vaan mieli tyhjänä koko ajan. Ehkä niin olis parempi. Ei kyllä huonomminkaan voisi olla.