Viime kirjoituksessa toivoin jonkun mut löytävän ja niin kävikin... Tässä pikainen kertaus:
Eräs "kaverin kaverin tutun tuttu" lähetti mulle tekstiviestejä jo ennen kun olin sitä tavannutkaan tai edes tiennyt siitä yhtään mitään. Väitti rakastuneensa muhun suurin piirtein ensi silmäyksellä. Se oli nähny mut mutta mä en sitä. Mua ei ensin olis voinu vähempää kiinnostaa, mutta pitkän väsytystaktiikan jälkeen suostuin lähtemään sen kanssa ulos. Silloin ajattelin, et ehkä se jättää mut rauhaan vietettyään mun kanssa vähän pidemmän ajan. Se vasta olikin väärä luulo. Eihän se mua rauhaan jättäny ja jäihän sekin mun päähän pyörimään. Lähinnä ajattelin vuorotellen, et miten hienoa sen kanssa vois olla, ja et ei siitä tulis yhtään mitään eli parempi antaa vaan olla. Mut jotenkin se vaan ei suostunu pysymään poissa mun ajatuksista.
Nyt ollaan jo aika pitkällä ja silti päässäni pyörii, ettei se ole se "täysin oikea". En siis ole rakastunut. En tosin tiedä miltä se rakastuminen voisi tuntua. Ehkä mulla sentään jonkin asteisia tuntemuksia on tätä tyyppiä kohtaan. En vaan vielä tiedä mitä. Kaikki on niin sekaisin. En haluaisi sitä johdattaa harhaan uskottelemalla, että olen todella kiinnostunut. Koska tiedän, että jos tiemme eroavat jossain vaiheessa, on molemmille helpompaa, etten anna sen luulla liikoja. Tiedän, ettei mun tule koskaan olemaan helppoa sanoa kenellekään "mä rakastan sua", koska en ole niin ikinä sanonut. En kenellekään. Eräs kyseleekin multa aina silloin tällöin: "Tykkäätkö musta?" tai jotain muuta vastaavaa. Olen aina yrittänyt kiertää sen tai sanoa jotain minkä voi ymmärtää ihan miten vaan tai heittää vitsillä jotain. Se on todella ahdistavaa kun toinen yhä uudestaan ja uudestaan vakuuttelee rakastavansa. Mitä siihen pitäisi sanoa? "Joo. Tosi kiva, et tykkäät musta" ei kuulosta kauheen hyvältä.
Meillä ei ainakaan mun mielestä ole mitään sellasta, mistä me molemmat tykättäis. Esim. musiikkimaku on ihan totaalisen erilainen ja huumorikaan ei aina osu kohdalleen. Se ei vaan saa mua nauramaan ja sitä just haluaisin ja kaipaan... Musta tuntuu et nyt mulle kelpaa melkein ihan kuka vaan. Kuulostaa todella epätoivoiselta, mutta sitähän mä olenkin.
No katsotaan miten tämä vappuviikonloppu menee ja palailen sitten uusien juttujen kanssa...