Kauheeta ku on niin paljon kirjotettavaa, ettei tiedä mistä alottais.
Eilen oli kivaa. Kaverin kanssa vietettiin Juhannusta omalla ihanalla
tavallamme. Olisin halunnut lähteä johonkin missä on ihmisiä, mutta
tämä sopi mulle ihan hyvin. Ehkä ens Juhannus vietetään vielä
hauskemmin tai ainakin isommalla porukalla. Täytyy munkin joskus
viettää oikein kunnon Juhannus. Se on yksin niin vaikeeta.
Sitten toi haistakaa paska -juttu. Kukaan ei usko muhun. Mun pitää itse
jaksaa uskoa itseeni. Aina ei jaksa. Se sattuu niin syvälle kun
lähimmät ihmiset sanoo, etten pysty johonkin tai olen saamaton jne.
Olin niin lähellä kunnon romahdusta. Kukaan ei edes usko, että minä
uskon itseeni.
Helpotusta viime päivien oloon. Olen syönyt vain yhden puolesta.
Onneksi. Tai ei onneksi, koska nyt painoa tulee lisää siitä
syömisestä... Koskaan ei voi olla kaikki asiat hyvin. Aina on jossain
vikaa.
Tilastoihinkin on tullut muutoksia:
4/1/0
En uskaltanut. Ehkä sitten seuraavalla kerralla... tai joskus.
lauantai, 24. kesäkuu 2006
Kommentit