Kesä meni kuin siivillä kuten myös alkusyksy. Elämä on ollu suurimmaks osaks pelkkää ihanaa. Onneks.
Ei mulla ole oikein mitään kirjotttavaa. Tuntu vaan siltä et haluun kirjottaa vaikka sitten ihan hölynpölyä.
Viimeksi kirjottamaani kirjettä se ei mun tietääkseni ole lukenut, kun poistin sen koneelta. Ehkä mä joskus uskallan näyttää sen sille. En mä tiedä. Jotenkin mua taas masentaa. Ei jaksais olla masentunut. Kauhee ikäväkin. No pakko kai se on kestää ja koittaa jatkaa.